Nutaannguqtaqtut Ingilrutighat

Nunavut ihariagiyait uqhuqyuat nakurutiqaqhutik ihuinaarutiqaqhutiklu. Hivulliqtut taapkua, uqhuqyuaqtuqtut ingniqutit utuqqaninngaaqtullu uqhuqyuat uunaqutauyut tunngaviqaqhutik aulattiayuktunik ingilratjutiqaqhutik akikittutiklu iliurariami. Ahiaguttauq utuqqaninngaaqtut uqhuqyuat akittuqpalliayut, amiqnaqhiutivaktuq aniqhaaktaptingnut, tipiittuniklu amirnaqtunik aniqhaangnaqtut, uqhuqyuaniklu kuviyuqarnirumi ihumaalungnaqtut. Aallatqiingniit utuqqaninngaaqtut uqhuqyuanik taapkua nutaannguqtaqtut ingilratjutit.

Atiagut naunaittuq, nutaannguqtaqtut ingilratjutit ilitquhiriyait auvalliavaghutik inmikkullu nautqikpakkamik, taimaa agyaqtarnaittuq akituyunik uqhuqyuanik. Imaalu halumapluni, ilangi nutaannguqtaqtut ingilratjutit akituplutik imaalu niuviqtittiyaghaliqtait. Ahiagullu huli, ingilratjillu taapkuatut hiqinirmit huanngaqpaktunit imaalu anuqqimit ingilrapkaiyainit aulapkailiqpaktut ingniqutituqtunik nutqaqtaqpaktut kihimi, taimainmat imaalu tutquumavighaittumik huanngautinut, ingilratjutit aulavaktut humunngaraanngat upluummaat.

Ataani naittunik unipkaaqtut aallatqiingnit nutaannguqtaqtunik ingilratjutinik atuqpagait Nunavunmiut.

Hiqiniqmit ingilralaaliqpaktut hiqinngup ihiat qakligaangami Nunaryuamut naittunik uumayulgit uutittiyutut. Uumayulgit uutittiyutut Nunaryuamunngaraangat ilitturiyauyuqtauq taimaa atauttimunngaqtinniq (itiqtaqtuq hiqinirminngaaqtuq uutittiyut). Atauttikkut kihimi, hapkua nutaannguqtaqtut ingilratjutit atuinnarialgit malruktut: hiqiniqminngaaqtunit piksaliuqtutut uumaqutit (PV) ingilratjutit taapkualu hiqiniqminngaatunit uqquunngagut ingilratjutit. Hiqiniqminngaaqtut PV-­nut ingilratjutit aallannguqtirivaktut hiqiniqminngaaqtut ingilratjuhiit uumaqutitut talvuuna PV-­nik atuqhutik (taapkuatut, hiqiniqmit ingilratjutilgit). Hiqiniqmit uqqunganik aturaangamik, hiqiniqminngaaqtuq huanngautit atuqtauvaktut uunaqutinut qaanganit ilumiutainillu huanngakpakkamik (taapkuatut, hiqiniqmit uqquunganit huanngaqtunit).

Nunami inilik Hudson Kangiqhuanit hinaani Kivalliqmi aviktuqhimayumi ihirnik hiqiniqmit hakugikpaanguvaktut Nunavunmi. Hiqiniqmit huanngautit tikitpaktut hinaanut Kivalliqhirmut aallatqiingilik taapkuninngat hiqiniqmit huanngaqutauyut tikittaqtut hivuraanut Quebec-­mi, amihuaniklu Ontario-­mit, talvanilu Hinaanit taryup kivalliqhiqpianit. Hiqiniqmit ihiit tikittaqtut tununnganut Nunavunmi hakugiitqiyauyut ahinit Nunavunmit Kanatamilu. Hiqiniqminngaaqtut PV atuqtaghait ihuaqutauvaktut ukiuqtaqtumilluaq. Taapkuatut, PV-­nik ingilratjutilgit talvani Ilihaqpaallivingnit Iqalungni ingilrapkaivaktuq alruyaqtuqtunik iliuraqtaugami 1995-­mi. PV-­nik ingilratjutilik tutquqtirivaktuq huanngautinik atuqtaulaanik 20-­nik ikaaqninik hiqinngup ihiinit upluqtuniqhaqmi auyami imaalu tallimanik ikaaqninik uplughigaangami ukiumi.

Hiqiniqminngaaqtut uunaqutinut atuqtauliqtut iliuraqtaugamik Nunavunmi. 2010-­mi, GN-­kut aullaqtittihimayut hitamanik aulakaffuktughanik ilitturivighanik Iqalungni, taaffumingalu iliuraqhutik Hiqiniqmit Huanngaqtaqtumit Talukuyaamik uunaqutigiplugu talvani Qikiqtaaluup Aanniaqvianit taapkuninngalu hiqiniqmit uunnaqtaqtunik uunnaghiivingmik imarmik aanniaqvingnit ikliqaqtumik 40-­nik, Qikiqtaaluup Itiqtauvianik taaffuminngalu Inuuhuktut Anullaqhiiviat. Imaalu, hiqiniqmit uunnaktaqtut Talukuyaaq havaanguyuq Alaittuq Angayughiit Ilihaqvianit Kangiqliniqmi aullattiaraaqpaktuq 2002-­mit.

Atuqhutik hiqiniqminngaaqtunik PV-­nik hiqiniqminngaaqtuniklu uunaqutinik ihuaqutauvaktut akighilaaqhugit akiliqtaghat mighivaalliqpaghugit GHG-­nguyut, naunaittuq taimaa aullaqtilihaami iliuraqhugillu akituyuugaluit agyaqtariami ingilrutinik akitugaluaqhuni Nunavunmi.

 

Hiqiniqminngaaqtut uunaqutit uunnaghiivaktut qaanganik Nunaqyuap aallatqiighutik uunarniit, talvuuna hila aallatqiinguvaktut aallanit nunanit. Uunatqiyaq anuri qunmut ingilravaktuq niklaumatqiyarlu anuri kivitpaktuq. Anuqqimit huanngaqtauyut atuqtaulaaqtut anuritutuqtunit ingilratjutaupluni imarmik imaaluuniit aallannguqtitaulaat atuqtaghat alruyaqtuqtunit taimaa anuqqimit ingilratjutituqhutik.

Qanuq angiyaariaghait alruyaqtuutighat aulapkaqtauyut annuqimit ingilratjutainik ilitturinnaqtut ingilrutait angiyaarumik, anuri kayumingniagut taamnalu annuqimit ingilratjutit kingingniagut (anuqqip kayumingnia kayumitqiyauvaktuq kingighigaangamik nunamit). Anuqqip kayumingniat aallannguqtaqtuq talvuuna alruyaqtuutighanik aulapkaiyaami aallannguqtaqtuqlu anuqqimit ingilratjutinit. Anuri kayumikkaangat alruyaqtuutit hakugighivaktut, taapkua anuqqip ingilratjutait ingilralaittut kayumikpallaaraangat. Iliuraqniit aulapkainiillu anuqqip ingilratjutainik ayuqnavyaktut ukiuqtaqtumi avatinut ihumaaluutiqaramik qayuqnaqpallaaqniagut qiqumayutuqaniklu nunanik. Kinnguiliqpaktut anuqqimit ingilratjutaanit uqhuqyuaqtuqhutik anuri hakugiiraangat. Anuqqimit ingilratjutit iliuraqtauvaktut uqhuqyuaqtuqtunik inuilrumiitunit nunallaarnut taimaa uqhuqyuaqtuqtut ingniqutit himmiqtuilaaqtut aallatqiingniinut anuqqip. Aallannguqtarami anuri ingilrapkaiyaami amiqnaittumik huanngautinik alruyaqtuutinut tamatkiutiyuitpaktuq. Aallannguqtaqturmi alruyaqtuutighat anuqqiminngaaqtut ihuinaarutauvaktut aulapkaihuiqpaghutik alruyaqtuutinut.

Pingahut anuqqimit ingilrapkaiyunik havaaghat aullaqtitaunahuaqpaktut Nunavunmi, tamangnik uqhuqyuanik aulatjutiqaqhutik. Atauhiq iliuraqtauhimayuq Iqaluktuuttiami 1994-­mi aulaghaaqhuni 1999-­mut. Malruktauq ingilratjutit aulavaghimayut Qurluqtumi 1997-­mit 2002-­mut. Atauhiq ingilratjut Kangiqliniqmi aulavaghimayuq 2000-­mit 2001-­mut. Kangiqliniqmi ingilratjut hanatqiktauhimayuq October 2008-­mi kihimi atuqtauhuiqpiaqtuq. Nunavunmi anuqqimit ingilratjutit havaaghat ihuinaarutiqaqpaktut ingilrutait ahiruraangamik, ahiqquiyarniqmik qakugunnguraangat, maniilliurniqmullu.

Anuqqip kayumingniit Nunavunmi ilitturipkaqtauvaktut talvani Kanatami Anuqqimit Huanngautit Makpiraangutainit (Canadian Wind Energy Atlas). Kinngait, Arviat Kangiqliniqlu nunallaanguyut anuriqyuamit huanngautinik ingilratjutilgit (taapkuatut, anuqqip kayumingniagut). Nunallaat anuqhiyuitpallaaqtut taapkua Iqaluktuuttiaq, Kuugaaryuk Qauyuittuqlu. Iqaluit, Salliit Qurluqtuqlu nunallaannguyut anuqhiyuitqiyat ingilratjutighat. Kanatami Anuqqimit Huanngautit Makpiraangutainit titiraqhimayut naunaitkutait piyauhimayut Nunavunmi tingmiaqaqviinit, anuqqimit qauyihautinit napaqtininngaanngittut. Anuqqimik qauyihautit napaqtit iliuraqtauvangniat anuqhiyuktumit piniaqhimatinnatik taapkua naunaitkutikaffuit ihuaqutaunnginmata naunaitkutalluanit. QEC-­kut parnaiyaiyut iliuraiyaamik malrungnik anuqqimit ingilratjutighanik napaqtinik talvani Kinngarnit aippaalu Arvianit.

 

Huanngautit imarninngaaqtut aallannguqtaulaaqtut alruyaqtuutitut ingilrapkaiplutik imarmik anurihiutikkut. Anuqqip ingilratjutiit atavaktut alruyaqtuqtunut ingniqutinut, taimaa ingilragamik imaq ingilratjutauvaktut ingniqutinik, taimaa alruyaqtuutit aulavaktut.

Malruuyut ingilratjuhiit atuqtaulaaqtut imakkut alruyaqtuutinik: “kuukkamit ingilravilgit” aulatjuhiit imaaluuniit “tutquumaplugit” (hapuliqhugu kuukkamit) aulatjuhiit. Kuukkamit ingilrayut ingilratjutilgit kuukkamunngaqtauplutik kingikpiaqhutik. Tutquumaviit hananiqmik havauhighalgit hapuhiliqhugu taimaa kuvivallaaqtailiplugu imaq. Kuviyumit kuukkamit huanngaghiivaktut avatinut amiqnaitqiyat taapkuninnga tutquumavilingnit kihimi ahiqquiyarluaqnaqtut. Kuukkamit ingilratjutilingnik Ukiuqtaqtumi iliuraqtauyaaqaqtuq kuukkami hikuyuilrumut ukiumi ataanut taimaa ukiuraaluk ingilrayughaq ungavaqtauqattarumiluuniit ukiumi akittuutivangniaqtuq taimaa. Tutquumavilgit alruyaqtuutinik alruyaqtuutighanik aulapkailaaqtut ukiuraaluk Ukiuqtaqtumi imautait naamainnarumik aulapkaitjutighat.

Tutquumavilgit kuukkamillu ingilratjutiit aulattiaqpaktut ukiuqtaqtumi talvanitut NWT-­mi, Yukon-­mi Alaska-­milu. Imaqtuutikkut huanngaivighanik iliuraqvighanik ilittuqhiyuugaluit Nunavunmi. Taimaatut, qauyihaivaktut imakkuurutikkut huanngaivighanik iniqhugit aallanit nunanit Iqaluit haniani Kivalliqmilu. Kivalliqmi, amihuuyut inighat nunallaarnit ungahiaqtut taimaa akituvallaaliqpaktut hanayaami. Atuqpauhiit alruyaqtuqtunik amihunit Nunavunmi nunallaarnit ikittuugamik ilittuqhittiaqnaittut imakkuuqtunik ingilratjunigiami, talvuuna iniqhimaittut amihut imakkuuqtunik ingilratjutighanik qauyihaqtut Nunavunmi. Kihimi nalvaaqhiuqtuqaliqqat aulavighaqattiarniaqtut pivighainik hivunighaptingnit. Imakkuuqtughanik ingilratjut hanguvighait kuugautainit Qitirmiunit qauyihaqtautaaqtut, kihimi, naunaitkutat ilitturiyauyuittut. Ahiagut qauyiharialgit imakkuuqtunit huanngautinik hanayauyuniklu Qitirmiunit. Hivulliqpaagha imakkuuqtunik ingilratjutilgit havaaghaq hanayauyuq Nunavunmi Iqalungniinniaqtuq. Taamna Armshow Kuugaat taamnalu Jaynes Kangiqhuat inighariyait imakkuuqtunik huanngaivighanik hanavigiyumaplugit.

Uunnaktaqtunit ingilratjutit anittaqtut uqquumayutut, taimailivaktut kayummaaqhutik aktuutigiikkaangat ingilrayunit ingniqutilingnit, alruyaqtuutinnguyuittut. Atauhiq ingilratjuhiq uunnaktaqtuliurniq ingilratjutighaat uqhuqyuaqtuqtukkut ingniqutinit utiqtitaulaaqtut uunaqutikkut. Uunaqutit ingilratjutit pingahunik ilalik: uqhuqyuaqtuqtumik ingniqutinik, hanguvighanut tuqhuaqtuiniq, taamnalu huanngaqutinik tutquumaviinik. Uunnaktaqtut hanguviit taamnalu uunaqtunik utiqtarviit utiqtittivaktut uunaqtunik anurimik uqhuqyuaqtuqtunit ingniqutinit. Tuqhuakkut ingilrapkaiyut uunnaghiiyanit uunaqutauvaktut tuqhuakkuuqtittiplutik niklaqtailiyauyunit. Ingilratjutit hannaviit aulapkaivaktut, avigiighugu hangupkaivaktut uunaqtumik tamangnut atayunut ikluqpangnut. Aturaangamik uunnaghiiyunik atuqtailivallaaqpaktut uqhuqyuanik GHG-­niklu avatingnunngaqtailivaktut uunaqutiqaraangamik uunnaghiihimayunit ahiagut uunaqutiit uqhuqyuaqtuqniaqtut agyaqtauyunik havakviinut. Uunnaghiihimayunik atutqigiami atauhiuyuq uunaqutighat atuqtauyut QEC-­kunnit qaffinit Nunavunmi nunallaarnit. Manighat uunnaghiihimayunut atuqtaghat tuniyauvaktut qaffinit aallanit havakvingnit kavamanit uqhuqyuaqtuqtuqtunut Nunavunmi. QEC-kut ilavaallirumayaat uunaqutinngaaqtunik havakvighanik nutaaniklu unnaghiivighanik ahinit Nunavunmi nunallaarnit.

Iqqakuqtaulaat ikulalaaqtullu hannavingninngaaqtut, nautittiyinit, turaaqvingmiutallu (aimavingnit) iqqakuit kuvviqnunngaqpaktut ikulattiyaulaaqtut Iqqakunit-­Uunaqutingnut (WTE) ikulavingnit alruyaqtuqtuutighat imaaluuniit uunaqutighanut aulapkaiviit. Uunaqtut uunnaktitauyut ikulavingnit atuqtaulaaqtut minguliqtutut ihiqtut, taimaa ingilratjutauvaktut ingniqutinik alruyaqtuqtuutinik aulapkaiyaami imaaluuniit hangutitauvaktuq ikluqpangnut atayunut uunaqutikkut. WTE-­kut hannaviit ilittuqhitivaktut taimaa aulattiaqpaktut alruyaqtuqtittiplutik uunaqutinikluuniit ukiuqtaqtumi. Tallimauyut WTE-­kut aulapkaqtait huanngaivit Akukittuqmi aklivaallirumaplugu parnaiyaiyut ingilraviit Nuuk-­mi, nunallaalluanguyuq Akukittuqmi.

GN-­kut Ingilratjutikkut Havauhiit (2007) piniaqhimayut taimaa qauyihaiyumaplutik qauyihaqvighanik mikiyuugaluanik WTE-­nut havaaghanik Nunavunmi. Ilitturiyaami atuqpauhiinik mikiyut ikullaviit uunnaghiivitut ihuaqutauniariaghait Nunavunmi, kuvviit munaqtauhiit aulatjuhiillu ihivriuqtauyughat. Tajja uplumimut, mikiyuq ikulattiivik niuviqtauhimayuq atulihaaqtillugu 2014 Nunallaarmiunit Iqalungni, ikayuqtiqaqhutik taapkuninnga Kanatami Ukiuqtaqtumilu Hanavalliayut Katimayiinik.

 

Uqhuit piyaulaaqtut uqhurnit, tunnurnit aughirianillu nauttianinngaaqtut uumayuninngaaqtullu. Nauttittiyunik huliyuqanngittuq Nunavunmi, talvuuna, nauttiat taapkuatut canola soybean-­lu atuqtauvaktut uqhuliuriami kuviyaaqtunik ahinit piyariaqaqniat. Ahinut aullaqtittiniq nauttianik amigaqutauniaqtuq himmiqtaukpat uqhuqyuanit utuqqaninngaaqtut.

Uqhuliuqhimayunik atuqtut iqaluit iqqakuinit (hunagait) ihuaqtukkut aulattiaqturiyauyut nunallaarnit inuilrumit (taapkuatut, Alaska-­mi) talvanilu Ingilratjutinut Havauhiinit GN-­kut ilittuqhipkaiyut taimaa qauyihaqpalliayughat aulattiaqniariaghait aullaqtittigumik Nunavunmi. Nunavunmi iqalughiuqtit iqalliqivaktut Iqalukpingnik Akukittuqmiutaniklu iqalungnik. Iqaluit niuviqtaunginnarialgit hitamaugamik iqalliqiviit. Atauhiq iqalliqivik aallanik imaqmiutanik niqiliqivaktut (nattiqnik qilalukkaniklu). Malruk hitamauplutik iqalliqiviit Nunavunmi niuviyuktut iluittunik iqalungnik (taapkuatut, hunagait aulahimaittunik) kihimi ukiumiinnaq niuviliqpaktut. Auyami, niuvikkait iqaluit hunagaiyariiqhimayut iqalughiuqtimit. Iqaluit hunagait iqalliqivingmit mikiyut puuqtauvaghutik (tuniyauvaghutik qinmilingnut nunallaarnit) mikiyuuplutik iqqakuit (hunagait).

Qauyihaiyaami hananiqmik uqhuliuqhimayunik aturiami nutaannguqtaqtutut ingilratjutaulaariaghait Nunavunmi, iharianaqniaqtuq qauyihaiyaami iqalungnik imarmiutanillu hunaganit. Kihimi, ihumaaluutauvaktut taapkua niuviqtarniq imarmiutanik uqhuliuqtaghat akitutqiyauniaq niqigharniqmik taimaa ihuinaarutaulaaqtuq ikpigiyauluni niqighailliuqtailiniqmut.

 

Taryumiutanit huanngautinik aulapkailiqpaktut aallatqiiktukkut (taapkuatut, tagyaarmit harvait, malingmit, taryumit uunnarninganit ingilratjutinik). Taryumit ingilratjutit alruyaqtuqtuutit nutaanguvyaktut imaalu tagyaap harvainit ingilratjutit (tagyaap harvainit ingilratjutit) ingilrutait atuqtauvaktut pitquyauhimayunut. Nunaqyuami amihut ilittuqhiyumayut tagyaap harvainit huanngautainik taapkua tagyaarnit huanngautit hakugitqiyaungmata avvaanik avatquanik imaalu kayumitqiyauyut nakuutqiyauplutik taapkuninnga hiqiniqmit ingilratjutilingnit (PV) pivighanit. Nakurutauyut taapkua tagyaarnit huanngautiyut alruyaqtuqtuutinik aulapkaiyaami aularaaqpakkamik nutqayuitutiklu. Tajja, malruuyut atuqtaulluaqtut havauhiit aallannguqtiriyaami tagyaanit huanngautit alruyaqtuqtunik ingilralaaniklugit: tagyaamit ingilratjutit harvaqnillu aulapkaiyanik ingniqutinik. Tagyaaqmit ingilratjutit aajjikkiivyauyut imakkuuqtunut hapuliqhiyunik, talvani tutquumavagait imait hangutitauplutik ingniqutikkut alruyaqtuqtuutit ingilratjutigiplugu. Harvaqnit ingilratjutilgit aajjikkutavyait anuqqip ingilrapkaiyainik taimaa ingilratjutait hanayauhimayut harvaqnit ingilrapkaqtauplutik taapkuattauq tagyaap harvaanit ingilratjutit hanayauhimayut aturahuaqhugit harvait pittailinahuaqtailiplugit.

Qaffiuyut aallatqiik harvarnit tagyaamillu huanngautit hanayauhimayut, kihimi tamangnik atauttimik ingilratjutilgit harvarnik imaiyarvianiklu ataanit ingilratjutigivagaat ingniqutait. Harvarnit ingniqutilgit kivipkaqtitauvaktut iliuraqtauvaghutik natianit taryup. Harvarnit ingilratjutit ingniqutait ihivriuqtauyut tajja Kanatami (taapkuatut, British Columbia-mi Nova Scotia-milu), Amialikami (talvanitut, Alaska-mi), Europe-milu (talvanitut, Ireland-mi Scotland-milu).

Atauttimut katitaugaangamik atuqtaghat tagyaarmit huanngautit Nunavunmi anginiqhaunahugiyauyuq Kanatami. Amihut iniit tagyaarmit huanngautivaktut inuilrumiittut Nunavunmi imaalu akituniarahugiyauyuq hanayaami tagyaanit huanngautinik tahamani. Harvarnit huanngautiyut ingniqutit akituplutik manikturiamilu hannaiyaami ingilratjutighanik amirnaqtut ihumagiplugit pitquhiit Ukiuqtaqtumi. Aulapkailaarahugiyut tagyaarnit huanngautinik talvani Frobisher Kangiqhuanit, imaukkagaangat qulvahivaktut Kanatami tamaat. Harvarnit ingniqutilgit Frobisher Kangiqhuanit alruyaqtuqtittilaaqtuq tamangnut Iqalungnut, inugiangniit alruyaqtuqtullu amigaitput aulapkaiyaami tagyaaminngaaqtut ingilrutjutinik.

Ilitturiyauhimayunit qauyihaivangniat harvarnit huanngautinik talvani Frobisher Kangiqhuanit pitquyauhimayut havaaghat tukliit qauyihaqtillugit harvarnit huanngautinik Iqalungni. Taryup hikua kangiqhungni ihumagiyaghait hikumiklu taryurnit ingutaaqtullu hiku ihuinaarutaulaaqtut ingniqutingnut.

Angiyut qayangnaqtut huanngautit hangutittigumik ihuaqniarahugiyait inugiangniqnit qaplunaat nunaanit Kanatami, kihimi Nunavunmi ikinnamik alruyaqtuqtuutinik atuqtut imaalu atauttimiinnginnamik taapkua mikitqiyat qayangnaqtunik huanngautilgit (ilitturiyauvaktut taimaa “qayangnaqtut patuliit”) ihuatqiyauvaktut.

Mikiyut qayangnaqtunit huanngautighat hanayauvaktut himmiutighaulaaqhutik utuqqaninngaaqtunik uqhuqyuanik alruyaqtuutighat ukiuqtaqtumit, inuilrumit nunallaarnit, hannavingniklu nunanit. Hapkua mikiyut qayangnaqtunit huanngautit hanayariiqtaulaaqtut agyaqtaulutik inighainut. Nutaanguyut hanayauyut taimaa ayurnaittut agyaqtariami. Hapkua ingilratjutit nutaangugamik hanayaulaaqhutik naamainnaqluni aulalaaqhutik nunallaarmiunut (taapkuatut, atauhiinnarmik atuqhutik imaaluuniit atauttimunngaqtiriplutik angitqiyanik alruyaqtuqtittiyaami). Hapkua ingilratjutit angiqtauhimaittut huli atuqtaghatut Kanatami imaalu niuviqtittilaarniqmik parnaiyaiyut huli.

Angiyutut qayangnaqtunik huanngautitut, mikiyut qayangnaqtunik huanngautit ihuinaarutiqaqtullu avatinut aanniaqtailiniqmullu amiqnaqtut. Avatiliqiniqmut aanniaqtailiniqmullu kuvigumik, agyaqtarniq qayangnaqtunik, amiqnaittukkullu aulapkainiq atuqtailiniqlu ihumaaluutauvaktut tuhaqtitauvaghutik qayangnaqtunik huanngaiviqarumik.

Mikiyut qayangnaqtunik huanngaitjutit tajja aulapkaivaktut talvani Bilibino, Siberia-­mi (Russia). Hitamat huanngakviit ingilratjutauvaktut inuilrunut nunallaarnut inugiaktigilik 4,500-­nik.

Ikummadjutinut Akittuqpallangitaangani Ihumaliurutit

Atujavan panikhiivik kiguliriinik iliuraivigiqataqlugo paniqtukhanik. Unaqniga mikitqiyamik aturutauyumaaqtuq aalruyaqtutinik.