Ikummadjutinut Akittuqpallangitaangani Ihumaliurutit Igluqaqtunut

Unaqutain

  1. Tamaan uqiutuaraagan halumaqtiqniga unaqutigiyan. Una unaqutin aulatiariagani ihuaqtomik uqhuqtuqpalaagitaaganilo akikitqiyauyaaganilo.

  2. Himiqlogin inatutim halumairiipkotain halumaiqata. Anuritutiaruiqpaktuq halumairaagan, taimaa unaqun igilrakhaariaqaqtuq nuunagiagani iglun.

  3. Atpaklogo nunaqutim ihuaqutaa unukpan hiniliruvin agilraohimayokagitpaluniin.

  4. Inuaqharukni unaqutim naunaipkutaa, avatqutailogo igluam unaqnikhaa. Taimailiuqan igluaq unaknariqniaqtuq. Puigulaaqman niglaqnikhaanun utiqtitaagani atutiarutauginmalo aulayutinun mangit.

  5. Ilirilogin himiktirutinik avatain hilataani ukujan igalaalo unaqnik aniagitaagani igkuknin.

  6. Iliuraklogo qiqhulaaqtuq avatainun igalaan, ukujalo avatain, ikianuagilo atautiguqniginilo.

  7. Atuqlogin palastinuin igalaan uliktutain unaqniq aniagitaagani ukiumi. 25%-mik unaqnik aniavaktuq igalaatigun.

  8. Iliuraitailotin ikpativaloknik, natikhanik tarutanikluniin unaqutin hanianun. Taimatun ihuililimagitok unaqniga hiamayagiagani iglukni.

  9. Hiqinaqtilogo, talukuyaiqpaklogin hivuraaniitun igalaan hiqingum unagumaaraa iglun. Agiyonik igalaaqaruvin hiqinaaqviugitonik, talukuyaaqhimainayavan. Talukuyaaqhimainaqlogin unukun unaqnik aniagitaagani.

  10. Niruvyuquhiqlogin putuiluniin himiktiqlogin tuqhuan, unaqutinun ihuaqutin, huupluktun aniaviuyuluniin haniraini iglum, kiqaagani natianiluniin unaqniqmin niglaumayuniluniin.

Imaq

  1. Iliurailotin kayumiilarutinik uarutinik kuviviuyuniklo. Ukua 15%-mik aturutaugitaagani unaqtunik imaqnik akituniganik, kayumiilarutin uaqhivikmi imaqmik atuqpalaarutaulaaqtun 10%-mik. Kahumiilarutin uaqtiqvikmi uaqhivikmilo kahumikniqaqtun 1.0 - 2.5 GPM (kalan atauhik minitmi).

  2. Uaqtiqpaklogin niriyutihi amigaiqata kihiani uaqhivikni paniqhiqlogilo taimaginaq.

  3. Uaqhitailotin niriyutinik unaqtuq kuvitilogo. Imiqlogo uaqvik imaqugitomik uaqhiyaaqni.

  4. Unaqtomik imaqaqviin 55-min 60-mun ihuaqhilogo unaqniga.

  5. Imaqmik atuqpalaagitaakni ihuaqhaqlogin kutikaqtun kuviyuluniin.

  6. Umiklogo imaq kigutigikhaqtilogin umiiyaktilotiluniin kuviinagitaagani.

  7. Naitomik sauvaqlotin imiqlogo uagitaakni. 5-­minitmik sauvaruvin atuqniqaqtuq napainaanik imiqlogo uarutim.

  8. Ililogo imaquqtohigitaagani quyaqtuqvium imaqaqvia ihuaqutimik. Imaktuqpalaalimainavin agiyomik ukiutuaraagan.

  9. Ihumagilugo himiriagani imautiqaqquqtoyun anariaqtuqviin 6-liitamik imaqaqatariagani. Atulimaginmavin 70%-mik agiyumik imaqmik.

Quliin

  1. Qamilogin quliin aniliruvin igluamin.

  2. Himauhiqlotin kaimaloriktunuin quliin ikumayutinik atuqpalaagitonik quliqnik, qaraqnahaaqniaqtun. Atauhiq 20-min 25-mun watt-goyuq quliq alruyaqtutinik quliq qaumaniqaqtuq ayikutaanik 100 watt-goyum qulium.

Aanuraanik Uaqhiyotin

  1. Niglaumayumik imaqmik atuyavutin aanuraaqnik uaqhiguvin. Aginiqhaq aulayun atuqtuq uaqhigaagavin aanuraaqnik atuqniga unaqtuq imaq.

  2. Uaqhivaklotin tatayutilaaqtonik uaqhinmik ikitugitunik. Atuqpalaalimagitutin imaqmik, pivikhamik, manikmiklo.

  3. Ihumagijavan niuviriaqni aanoraanik uaqhitimik hivuagun iliuruaviqaqtomik aanoraanik alruyaqtuutituqpalaagitaagani. Imaqtuqpalaagitun, alruyaqtutinulo ihuaqutinik, iqmiutiniklo.

  4. Ayuqnaitpan, nivigaqpaklogin aanuraatin atuqhimaitomik paniqhiivik.

  5. Atuqniarukni paniqhiiviin, halumaqpaklugo piluilitaa iliritinagu aanuraanik.

  6. Atujavan panikhiivik kiguliriinik iliuraivigiqataqlugo paniqtukhanik. Unaqniga mikitqiyamik aturutauyumaaqtuq aalruyaqtutinik.

Aularutin

  1. Pihukpaklogin ayuqnaitaraagan akhalutitoruiqlotin, sikiitomik, 4 huilamiklunen.

  2. Niuvilirutin akhalunmik, qiniqhiayavutin aulakhalaaqtomik uqhuqtuqpalaaqhimaitomik.

  3. Aanuraatin paniqhiqpaklogin nivigaqlogin paniqhiiviin aanuraanik atuqhimaitomik.

  4. Niuviqlotin inminik qamiqataqtomik ikitpakhunilo akhalutivin unaqutaa. Igniqotaita unaqotaa malruuknik pigahunun ikaqniqni aulagumi uunakhimainakniaqtuq igniqun.

Ihuaqutivaluin

  1. Qamilugo qaritauyan, TV, ahiilo ihuaqutin atuqtaugitpata.

  2. Himauhiliqata ihuaqutin, qiniqlotin aulaniqatiaqtonik, alruyaqtutituqpalaagitoniklo. Ukua naunaipkotiqaqtun 20%-mik mikihiqhamik alruyaqtutinik atuqpaktun.

  3. Alirauyanik uaqhitin aanoraanoluniin uplaami unukpaluniin alruyaqtutin atuqtauvalaagilaktilogin. Atuqtaililotin alruyaaqtutinik unaqpiaqtilogu iiyigaalukmiluniin ikayutaukmata atuktunin.

  4. Ihumagilogu himauhiriagani utuqaq qiqitiiviin nutaamik alruyaqtutituqpalaagitomik. Uplomi Alruyaqtuqpalaagitun qiqitiiviin 50%-­mik atugitun alruyaqtutinik taimanin qulini ukiuni.

  5. Paniqata aanuraatin paniqhiivium qamijutikhaa inmigun iliriyavan piqaqan.

  6. Niuviqlotin qiqitiivikmik quaqhiivikmikluniin agitilaaganik naamagiyaqnik. Agivalaaqan maniktuqnaqpalaqman. Ukpigilugo, alruyaatuqpalaalimagituq niklaqtiriagani tatamayuq qiqitiivik (tatatpalagitkumi niqinik nakutqiyaq) imaqagitomin. Hanimun ukuiraqtun alruyaqtutinik atuqpalaagiyutauyun ukunanga qunmun matuiraqtonin quaqaqviknin, aniayvalaagituq niglaumanik ukuiraagata.

  7. Qiqitiviin Quaqhiiviiluniin niglaumaniginik ihuaqhimayavun. Qiqitiviin 1’C-­min 3’C-­mun, quaqhiiviiin -­18’C-­miilotik qiqumanigin.

  8. Ukuiqataruiqlogin ukuagin qiqitiivium. Ukuiraagan, unaqnik itiaginaqman qiqumaniga utiriaqaqman ukuaraagami ilitquhianun.

  9. Hikuiyaqpaklogin qiqitiiviin quaqhiiviilo qaguguraikpan. Alruyaqtutituqpalaqniaqman hikuqaliqpalaarumi ilua.

  10. Tugiqpaklogo qiqitiivik iglum haniraanin halumaqtiriagani qiqumayutain tuqhuanuin (kihiani piqaruvin “halumaqtiriitomi” qiqumayutainik). Ikumakhaalimaituq halumakpata tuqhuanuagin tunungani qiqitiivium atuginiqhaulonilo alruyaqtutinik.

  11. Atuqpaklogo igayutinuaq kayumiktuq tusliurutiluniin igaviugitok. Atulimaituq 50%-mik igayutinun alruyatutin akituniganik.

  12. Atuqluajavuq alruyaqtuqtuq imaqmik unakhiiyun qaaganiugituq igniqvium qalahalaqtugituqluniin igajun. Pilotin inminik qamilaqtomik imaq unakpan.

  13. Halumaqtiqpaklugo alruyaquqtuq imaqmik unakhiiyutin imaqmun vinegar-­mulo. Una halumailruqmik piyautaukman atugitaaganilo alruyaqtutinik agiyomik.

Ikummadjutinut Akittuqpallangitaangani Ihumaliurutit

Niuviqlotin inminik qamiqataqtomik ikitpakhunilo akhalutivin unaqutaa. Igniqotaita unaqotaa malruuknik pigahunun ikaqniqni aulagumi uunakhimainakniaqtuq igniqun.