Ikummadjutit Avatigiyauyuqlu

Ikummatkutinga Atavingalu

Tamaita Ikummatkutinga Nunavunmi aulapkaiyuq uqhuryuakhamit. Uqhuryuakhat atuqtauvaktut tunigiami Ikummatkutinga pauwaqtuutikhamut, uunaqutikhamut, sikiituriami, haantariami, qayaqturiami. Kihimi, aturaangaptitku tahapkuat urhuqyuangit, akhuraaluk qayangnaqtirutiyugut avatiptiknut , taamnalluaq anitirutiuyuq una puyuum anialailaqutaa (GHGs) ukunatitut puyurluk nakuungittuq anirnirlirnaqtuq methane-lu. GHGs ilihimayauyut hilaup aallanguqtirutauyuq.

Hilaup aallanguqtirininnganut pipkaitjutauyuq tahapkunannga ilitariyauyuq “Ulikturniq Puyurmin.” Una taimailitpaktuq uunaqut anialiraanga nunap qaanganit (hiqinnaaqnitut) pihimayauyuq qilakmi. Ataani pitjutigiyauyunit, inmiknik piyut GHGs imap puyua unalu puyurluk nakuungittuq anirnirlirnaqtuq pipkaitjutigiyuq Nunakput nunagiyauyumik uqquuninnganik anitittailiplugu una uunaqut. Kihimi, angikliyuumiqtuq aturninnga uqhuryuakhat, amigaittut puyuum anialailaqutaa itiliqtut qilaptiknut, talvuuna pipkaitjutiliqtuq amihumik Ikummatkutinga anittailiniktuq, talvuuna uunaktittiyuq Nunaup qaanga. Hapkuat angikliyuumiqhimayut qaangani uunaqutiutingit pipkaitjutiyuq qaffinik ihuaqtumik pipkaitjutiyuq, ilihimayauyuq hilaup aallanguqtirininnganik.

Hilaup aallanguqtirininnganut piyuq, pihimmaaqniaqtuq akhuuqtumik ayurhautiniqmik ukiuqtaqtup avatinganut nunagiyaptikni. Takunnaqtuq aatlangurniq angikliyuumiqtuq pitjutinga akhuuqtumik anuringanut pitjutinga, hikuvallaaruknaiqhunilu tariuq, qilaminnuaqlu tariup hikunga ahiruqtiliqtuq, aatlanguliqtuqlu huratjat hiamitiqninnga pitjutingit. Tamaita hapkuat ayurhautiuyut naunaitkutingit Nunavunmiunut, tahapkuatluat akhuuqtut angunahuarniqmut iqalukhiurniqmullu inuutjutikhamiknik.

Ilitarilugu una atuqtauyuq, Nunavut Kavamatkut havaktut ikikliyuumiutigiami puyuum anialailaqutaa qaffiuyunik angirutinginnik maliganginniklu. 2007mi, ukunuuna Katimayiuyut Katimayiinit, GN sainiqtuq angirutimut aatlanut qablunaat nunagiyanginnut avikturhimayunutlu naunaiqtittuq pinahuaqtamiknik aktikkulaariami ikikliyuumiriami puyuum anialailaqutaa puyut anianiit. Unalu, GN-kut Ikummatkutinga maliganga, Ikummatiit, qinirhiayuq ikikliyuumiriami ayurhautingit avatimut ikikliyuumiqlugu Ikummatkutinga-piyut puyut anianiit tuniyuq uumunnga hilaup aallanguqtirininnganut. Ublumimut, GN havaariyakhangit nangariyauyukhaq hapkuat akhuurutauyut iniqtiqlugu Nunavut tamaini GHG tutquumavinga aktikkulaariami Nunavutim GHG puyut anianiit, ikikliyuumiqlugulu puyut anianiit ukunuuna Nunavut Ikummatkutinga Munariniq Pinahuarutimut.

Nunavutim hivulliqpaanga GHG tutquumavia, qangannuaq iniqtiqtauyuq ukunannga Ikummatkutinga Katimayiryuangat, nailiutiyait GHG puyut anianiit ukunannga Ikummatkutinga nunguvingani aturninnga tamainnut nunallaanut. Taimaatut pitjutingit ihivriuqtaaqtait ikikliyuumiqlugulu akhuurninnga naunaiyaiyuq. Una uuktuutigilugu, nunavunmi tamainni GHG puyut anianiit 2014mi 476,776 tonnes-nguyuq talva C02e, ittuq 12,529 tonnes-mik 2009mit.

Nalauhimayuq GHG puyut anianiit angikliyuumiliqtuq talvanngaanit, GN tatja ikikliyuumiutiliqtaat hapkuat puyut anianiit. 2008mit, Nunavut Ikummatkutinga Munariniq Pinahuarut ihuarhaffaaqtait 39 kavamatkunnit‐nanminiriyait igluqpat Iqalungmi Ikummatkutinga atuqpatlaarnaittumik iliuraiplugit ukunatitut LED qullinik, hiqiniqmit uunaqut imaqmut, unalu hiqiniqmit haniraa aniqhaaktaptiknik uunaqutimik. Hapkuat ihuarhainiit itqurnautigiyait ikikliyuumiutiyut C02e puyut anianiit uuminnga 1,270 tonnes‐nik atauhiqmi ukiumi.

Taimaa amigaittuq havaktukhaq, GN‐kut qinirhimmaaqtut pitjutikhanik ikikliyuumiutigiami uqhuryuakhat atuqtaptiknik ikikliyuumiqlugulu qanuraaluktut aturninnga GHG puyut anianiit piiqtauyuq avatiptiknut. Avaliittut Nunavunmiutat ikayuqtaaqtutlu atuqpallaangitkumik Ikummatkutinga naunaiqlugulu nunakput, imaqqut, anirhaaktaptikniklu aaniaqnaittut nutaqqavut inguttavut atuqtakhaanik.

Ikummadjutinut Akittuqpallangitaangani Ihumaliurutit

Atuqniarukni paniqhiiviin, halumaqpaklugo piluilitaa iliritinagu aanuraanik.