Ikunnadjutit Taiguangit Naunaitkutikhat

Ingilratjutinut Naunaitkutat

Aallannguqtaqtut ingilrayuq (AC) – Alruyaqtuqtunit ingilratjutauyuq kinguanut ingilrapkaivaktuq aulayuittumik qangannguraangallu. North America-­‐mi, atuqtaulluaqtut taapkua 60-­‐nik kaivitpauhiit, imaaluuniit 60Hz-­‐nik kayumighivaktut.

Pivighalluaq – Mikiniqhanik alruyaqtuutinut aulapkailaat taaffuma ingilrutauyuq aulapkaiyaghaat aulavighaanit.

Hakugingniat – Huanngautinik ingilrapkainiq ingniqutilgup, ingilratjuhia uuktuqtauvaktut megawatts-nik.

Carbon dioxide (CO2) – Mihingnaittut tipiit aulavaktut ikulattigaangamik utuqaninngaaqtunik uqhuqyuanik ahiniklu havauhinit. Carbon Dioxide aularaaqpaktuq tipiit uunnakpallianirmit.

Aulaqatigiiktut – Tamangnik alruyaqtuqtuutit uunnaghiiyaniklu huanngaqutit atauttimit ingilravilgit.

Ihariagiyalluanit munaqhiyut – Tamangnik ingilratjutauyut ingniqutilingnit ikiliutivaktut nutqautivaktullu huanngautinik. DSM atuqtauvaktut ikiliutinahuaqhugu alruyaqtuutit alruyaqtuqtut amigairaangamik imaalu ihariattigaangamik alruyaqtuutinik.

Hanguvianut ingilrayut (DC) – Alruyaqtuqtunut ingilratjuhit ingilrayuktut atauttimut, hakugiittumik uumaqutiqaqhuni harvarighunilu.

Aulapkainiq – Tunngaviuyut tuqhuanik, aallannguqtirutinik, naqittautiniklu ingilratjutauyut alruyaqtuqtuutinik atuqtinut talvani aimavilingnut nanminiqaqtunullu.

Aviktuqhimayunut uunaqutit – Minguliq uunaqtuqluunit imaq ahininngaaqtut uunaqutauvaktut ikluqpangnit. Minguliq taamna uunaqtuqluuniit imaq uunnaktitauvaktuq qitqaniittumit tuqhuakkut ingilraviqaqhuni ahinut ikluqpangnut amihunulluuniit.

Alruyaqtuqtuutit – Iharianaqtut huanngautit ilitturiyauvaktut taimaa ingilrayutut hanaqatigiighutiklu uumaqutit. Alruyaqtuqtuutit aulapkaqtauvaktut ingniqutiqarvianit ahinilluuniit hiqiniqmit huanngautinit.

Alruyaqtuutit ingilrutit – Kuapuriissauyut ahiagulluuniit havakviuyuq munaqtiuyut aulapkainirmik hangutittinirmiklu alruyaqtuqtuutinik. Nunavunmi alruyaqtuqtuutit taapkuanguyut Qulliq Alruyaliqiyit Kuapuriissait.

Utuqqaninngaaqtut Uqhuqyuat – Huanngautit nauvalliavaktut huruqtunit nunamiutanik (nauttianit uumayuninngaaqtullu) nunap ilumiutait. Atuqtauqattaqtut taapkua utuqqaninngaaqtut uqhuqyuat uqhuuyut, ikkighat kaassiliillu.

Nunaminngaaqtut uunaqutit – Ingilratjutit aulapkaqtauyut uunaqutinit nunap iluaninngaaqtut, imaqtut ittuq minguliqtutullu.

Uqquuhivalliayumit tipiit (GHG) – Taapkua tipiit uunnaktunik anitittailivaktut nunamit qilangmut, taimaa uqquhitivaktuq nunap qaanganit. Atuqtaulluaqtut GHG-­‐nguyut taapkua: carbon dioxide, immap minguliat, nitrous oxide, methane, taapkualu hydrofluorocarbons.

Imakkuuqtunit ingilrautit – Atuqpauhiit harvaqtunik ingilrayumillu imarmit qurluqtunillu tahirnilluuniit alruyaqtuutinik huanngaivaktut. Imakkuuqtunit huanngautit nutaangulaaqtuq pivighaq.

Joule(J) – Atauttikkuuqtut havaktut huanngautillu, naatkutigiyaat havaangit atauhiup newton ingilrayunik ungahiktigiyumik 1-­‐meter-­‐mik. Atauhiq gigajoule (GJ) naatkutilik taapkuninnga 1,000,000,000 joules-­nik.

Kilowatt-nut Ikaaqniit (kWh) – Alruyaqtuqtuutinik naatjuhiit ilitturiyauyutut ingilratjutinik (kilowatt) aularaaqpaktut ikaaqnimit atauhiqmik. Atuqtauvaktuq akighait alruyaqtuqtuutinut (taapkuatut, Iqalungmiutat aimavilgit akiliqtuivaktut $0.6029/kWh).

Kuviyaaqtuit kaassiliit (LNG) – Kaassiliit kuviyaaqtunnguqtut ihuatqiyat tutquumayaami/agyaqtariamilu. Kaassiliit kuviyaaqtunnguqpaktut niklaqtaqhugu talvunga qayuqnanianut -­‐162 degrees Celsius .

Megawatt-­‐nut Ikaaqniit (MWh) – Megawatt-­‐nut ikaaqniit naatkutilik 1000 kWh-nik imaaluuniit 1,000,000-nik watt-nut ikaarninut.

Kaassiliituqat – Pitquhinit kaassiliinguyuq methane-­‐mik iluliutalik. Pitquhinit kaassiliit atuqtaulaaqtut alruyaqtuqtuliuqtunik, uunaqutitut, ingilratjutillu huanngautitut

Naallugit-­‐aviktuiniq – Naallugit aviktuiniq atuqtauvaktuq akiliqtaghainiklu kitittiplutik taimaa alruyaqtuqtunik atuyuktut alruyaqtuqtuutighainik hanainnarialgit ikayuutighat tamangnut ilainullu alruyaqtuqtuutit akiliqtaghainut.

Qayangnaqtunit Huanngautit – Hannavik uunaqutiliurviit ingniqutilikkut iliuraiplutik qayangnaqtunik uqhuutit ingilratjutigiplugit.

Atuqtauvallaaqtunit (aktingnia) – Hivituniagut aktuqtut alruyaqtuqtuutit atuqtauvallaaraangat. Upluq tamaat, atuqtauvallaaraangat ilitturinnaqtut unnulihaaraangat upluummaanmilu.

Uqhuqyuanik Niuvirutighat Tutquumavik (PPRF) – Kaivittaqtuq Tutquumavik maniktaqvik ihariagiyait niuvrutighait agyaqtautighallu uqhuqyuanit atuqtunut Nunavunmi. PPD-­‐kut utiqtittinahuaqpaktut maligaliuqtinit unniutjauyutut taapkua uqhuqnut atuqtauhimayut talvanngat Kaivittaqtumit Tutquumavingnit niuviqtittinikkut, aulavaghutik ‘naatkutigiighutik’ aulatjuhiinut. Kaivittaqtuq Tutquumavik aulavaktuq aajjikkutavyainik niuviqtittiyit atukkiutaigut.

Uqhuqyuanik Niuviqtaghanut Aulapkainahuaqniqmut Tutquumavik – Hapkua aulavaktut aulapkainahuaqhugit akighait uqhuqyuat aallannguqtaqtut aallannguqtaramik nunaqyuamit. Talvuuna, Aulapkainahuaqniqmut Tutquumavik aklivalliavaktuq ilaani kinnguivaghutik talvuuna PPRF-­‐kut, naaliqpagait $10-­‐miliantaalanut. Aulapkainahuarniqmut Tutquumavik aulavaktuq aajjikkutavyaigut Tutquumayut Maniliukkat Tutquumaviinit.

Hakugingniqmik uuktautit – Ingilratjuhiit hangutittinirmik ingilrapkainiqmiklu hanayauvaktut ingilratjutighat aviktuqhimayumut.

Huanngautinik niuviqtarniqmut angirutit – Kaantulaat niuviqtarniqmut niuviqtittinirmullu alruyaqtuqtuutinik, aulavaktut nanminiuyumit huanngautinit hannavingnit taapkuninngalu munaqtauyumit alruyaqtuqtuutinik.

Hivulliit Huanngautit – Huanngautit ingilratjutauyut nalvaaqtauyut pitquhiinit, aallannguqtautinnagit. Aallatqiingniit hivulliit huanngautit taapkua nunanit uunaqutit, uqhuit, hiqinngup qaumania, anurilu.

Qulliq Alruyaliqiyit Kuapuriissait (QEC) – Nunavunmi alruyaqtuqtunik ingniqutait ingilravituallu alruyaqtuqtunik Nunavunmi. QEC-­‐kut nanminiuyut tamatkiqhugit Kavamatkunnit Nunavunmi.

Nutaannguqtaqtut huanngautit – Huanngautit ingilratjutauyut pitquhitut nauvalliavaktut inmikkullu aulapkaivaktut. Hiqiniqmit, anuqqimit, imaqmillu ingilrapkaqtauyut nutaannguqtaqtut huanngautit.

Kuukkap harvaanit hannaviit – Imarmiutanit huanngautilgit aulavaktut harvaanit kuukkap harvaanillu alruyaqtuqtuutighat. Aallanngavaktut tutquumayunit taapkuatut imakkuuqtunit hapuliqhinirmik.

Aippaaninngaaqtut Huanngautit – Ingilratjutit hanayauvaktut aallannguqtaugaangamik hivulliqnik huanngautinik. Aippaaninngaaqtut taapkua huanngautit alruyaqtuqtuutiuyut uunaqutiuplutik.

Hiqiniqminngaaqtumit huanngautit – Hivulliit uunnaghiutit Hiqiniqmit uutitaqtutut ingilravaktuq uunaktutullu. Hiqiniqminngaatut huanngautit naktitaulaaqtut aallannguqtiqtaulaaqhutik alruyaqtuqtughanut uunaqutauvaghutik.

Hiqiniqminngaaqtunit piksautitut takunnaittut (PV) – Piksaliutitut nipiliutinuatut ittuq kaipiktittiyut hunanik aallannguqtiripluni hiqiniqminngaaqtut huanngautit alruyaqtuqtuutinut.

Uunnaktaqtunit Hangutittiyut – Aulapkaiyut alruyaqtuqtuutighanik hannavingnit aallannguqtiriyut uunaqutinit huanngautinik talvunga alruyaqtuqtunit huanngautinik. Uunaqtut uunaqutinut hannavingnit hanayaulaaqtut paulingnit ingniurutinik, uqhuqyuanit kaassiliinillu.

Uranium – Pitquhituqtut ingilrayut uutittiyut, haviqutilik huna. Uranium taamna (taapkualluak uranium -­‐235) hivulliupluni uqhuutuanguyuq qayangnaqtunut huanngautinit.

Hakugingnia – Alruyaqtuqtunut mihingnautit ikpingnaqtullu harvaqtittivaktut, naatauvaghutik hakugingniqtut.

Watt – Qauyihautauvaktuq alruyaqtuqtuutit atuqpauhiinik. Atauhiq watt-­‐nguyuq naatkutilik huanngautinik atuqhutik naallugit 1 joule kayummaarutait.

Anuqqimit Huanngautit – huanngaqtit aulapkaqtauyut anuqqip hangutitainik aallannguqtiqtaulaaqtuq ingilratjutaulaaqhuni tuqhuarnik alruyaqtuqtuutiniklu ingniqutinik.

Ikummadjutinut Akittuqpallangitaangani Ihumaliurutit

Atuqlogin imaqtuqtun titirautin qaritauyanun quliqtutitonik auqnaitpan, 90%-­mik atugitqiyaukmata alruyaqtutinik.